Olin kuullut kristallinkirkkaasta merivedestä, lukenut satumaisista purjehduslomista ja ennen kaikkea, olin katsellut kuvia. Ja jestas, mitä kuvia. Joten kun sitten päätin lähteä tutkimaan Kroatian rannikkoa, juuri meri houkutti minua eniten. Tämä kaunis idän ja lännen välissä sijaitseva maa täytti kaikki odotukseni. Sen lisäksi, että meri oli juuri niin upea kuin kuvissa, löysin yhdeksän muuta hyvää syytä rakastaa Kroatiaa.
Kroatialla on noin 600 kilomeriä Adrianmeren rannikkoa, joka ulottuu pohjoisen Umagista etelän Dubrovnikiin. Kaikkien lahtien ja niemekkeiden kanssa rantaa tulee yhteensä noin 2000 kilometriä. Rantaviivaa on peräti 6000 kilometriä, jos vielä kaikki 1244 saartakin lasketaan mukaan. Kauniita maisemia ja luontoa arvostaville matka pitkin rannikkoa on silkkaa nautintoa. Jylhä ja dramaattinen rannikko on täynnä lahtia ja kirkkaaseen mereen laskevia jyrkkiä rinteitä. Pidä kamera käsillä!
Tiedät varmaan sen ilmiön, kun merivesi on niin kirkasta, että näyttää ikään kuin veneet leijuisivat ilmassa? Juuri sellaista on Kroatiassa. Suorastaan taianomaista. Siitä tulee lähes pakonomainen halu päästä veteen, heittää vaatteet päältä ja pulahtaa. Ja merivesi vastaa kaikkia ennakko-odotuksia. Veden keskilämpötila kesäkauden aikana on 21–26 astetta, ja näkyvyys pinnan alla on erinomainen.
Hvarin saari Kroatiassa
Kroatia on kirjaimellisesti ”tuhansien saarien maa”, ja saaristo koko kauniin rannikon kruunu. Saarihyppelystä pitäville tämä on aikamoinen paratiisi. Minä vietän pari päivää Hvarin saarella, joka kuuluu Kroatian saariston isompiin saariin. Saarelle tyypillisen laventelin kukinta-aika on jo ohi, mutta en valita. Vuorenrinteet ovat ihastuttavan vihreitä, meri on lämmin ja ainakin yhtä kirkas kuin muuallakin rannikolla. Taksiveneellä pääsee helposti myös pienemmille lähisaarille. Päätän lähteä tutustumaan Jerolimiin, ja huomaan varsin pian, että tämä saari on nimenomaan nudistien suosiossa. Eipä hätiä, löydän helposti oman kallion, josta pääsen sukeltamaan kutsuvan meren syliin.
Ensimmäinen kaupunki, jossa vierailen on Dubrovnik, ehkä Kroatian tunnetuin kaupunki ja yksi maan suosituimpia matkailukohteita. Olen heti myyty. Täällä on meri, historiaa ja arkkitehtuuria. Kävely Dubrovnikin vanhassakaupungissa on kuin kävelisi satumaailmassa. Pyhän Johanneksen linnoitus, Sponzan palatsi, Rehtorin palatsi, fransiskaaniluostari, Onofrion suihkulähde, kaksi kilometriä pitkä kaupunginmuuri... Upeita ja rakennuksia olisi riittänyt vaikka vielä useampaan Game of Thronesin tuotantokauteen (kuuluisaa sarjaahan kuvattiin muun muassa täällä). Minusta on myös mukavaa ettei vanhakaupunki ole aivan täynnä turistikrääsää, itse asiassa kaupunki on matkailijamäärään nähden yllättävänkin turmeltumaton ja siisti. On vaikea kuvitella että kaupunki sai niskaansa 1990-luvun sodan aikana yli 2000 pommia. EU:n ja UNESCO:n tuella kaupunki on jälleenrakennettu ja restauroitu huolella ja tyylillä.
Kaupungissa on paljon kahviloita, baareja ja ravintoloita ja yksi jos toinenkin jazzbändi käyttää katuja ja aukioita esiintymislavanaan. Kaupungin kauneus on ehkä kaikkein vaikuttavin, kun nousee köysiradalla läheiselle vuorelle, josta voi ihailla kaunista sinisen meren ympäröimää niemeä, jolla kaupunki sijaitsee. Myös asukkaat itse tuntuvat viihtyvän kaupungissaan. Suurin osa jututtamistani ihmisistä on syntynyt ja kasvanut täällä. Kun kysyn, minne he matkustavat lomalle, saan osakseni vain ihmetystä. Täällähän on kaikkea.
Splitin kaupungissa historia on yhtä konkreettisesti läsnä kuin Dubrovnikissakin. Rantakatu Rivan takana sijaitsee roomalaiskeisari Diolectianuksen palatsi. Se on yksi parhaiten säilyneistä roomalaisajan palatseista ja tärkeä osa Splitin keskustaa. Kuten Dubrovnikissakin, historiallinen keskusta on vilkas ja eloisa ja sillä on UNESCO-suojelustatus ansiosta. Ja kyllä, myös täällä on kuvattu Game of Thrones -sarjaa.
Dubrovnikin köysirata
Istrian niemimaan suurin kaupunki on Pula. Pulan tunnetuin nähtävyys on roomalainen amfiteatteri, joka on maailman kuudenneksi suurin ja yksi parhaiten säilyneistä. Niin kuin monessa monissa muissakin Kroatian kaupungeissa historiallinen perintö ja arkkitehtuuri on vaikuttavaa. Saman korttelin rakennukset voivat edustaa useita eri historiallisia aikakausia aina Rooman valtakunnasta Venetsian tasavaltaan, Mussolinin Italiaan ja kommunistiseen Jugoslaviaan.
Hvarin saarella sijaitsevat kaupungit ovat selvästi pienempiä. Suurimman nimi on näppärästi Hvar ja se on varsin hurmaava. Keskeinen paikka on satama, jonka tulevat ja menevät luksusjahdit, laivat ja pienemmät veneet muodostavat näytelmän, jota voi seurata sataman monista kahviloista ja ravintoloista. Sataman lähellä on piazza, jota kutsutaan myös ’olohuoneeksi’ sillä se on paikallisten suosima tapaamispaikka. Väki vaihtuu päivän edetessä, aamulla iäkkäämmät rouvat ovat aamukahvilla ja puolen päivän lähestyessä paikalle alkaa tulla taiteilijoita. Ja niin edelleen. Jos kävelee vähän matkaa valkoisten julkisivujen ohi rantakatua pitkin itään tai länteen vastaan tulee kutsuvaa sorarantaa ja kallioita. Piazzan ympäristön kortteleissa on monia viihtyisiä pikku kujia. Iltaa kohti kuhina lisääntyy ja musiikki voimistuu, ravintoloista, baareista tai diskoista ei ole pulaa.
Hvarin kaupunki
Istrian kaupungit ovat luku sinänsä. Niemimaalla on yli 100 linnoitettua kylää ja kaupunkia, jotka kaikki on rakennettu korkeille paikoille ja ympäröity vahvalla puolustusmuurilla. Istriassa ollessani käyn kolmessa niistä: Kauniissa keskiaikaisessa Motovunissa, taiteilijoiden Groznjanissa sekä tryffeleistä tunnetussa pienessä Buzetsissa. Käyn myös rannikolla Rovinjissa, joka aikoinaan oli saari, mutta on nyt osa mannerta. On vaikeaa laittaa Istrian kaupunkeja mihinkään järjestykseen, mutta ehkä tämä silti on koko niemimaan kaunein kaupunki.
Kroatian kiinnostava sijainti sekä idän ja lännen että pohjoisen ja etelän risteyskohdassa selittää osaltaan maan tapahtumarikasta ja väkivaltaistakin historiaa. Tapahtumien keskellä ei varmasti aina ollut mukava olla, mutta tämän päivän matkailijalle se on kiehtovaa. Maassa on nähtävissä jälkiä jo antiikin kreikkalaisista, mutta varsinkin roomalaisajan jäänteitä kuten Diolectianuksen palatsi Splitissä ja Pulan Amfiteatteri. Rooman valtakunnan romahdettua tulivat bysanttilaiset valloittajat, sitten venetsialaiset, itävaltalaiset, unkarilaiset, italialaiset... Ja he kaikki jättivät jälkensä kroatialaiseen kulttuuriin. !990-luvulla Kroatia kävi vain viidessä vuodessa läpi kehityksen kommunismin romahtamisesta sisällissotaan ja lopulta kansalliseen riippumattomuuteen ja vakauteen. Myös matkailijat palasivat Kroatiaan, ja nykyään sodan jälkiä ei näe paljoakaan, matkailukohteista oikeastaan vain Dubrovnikissa.
Kroatian arkkitehtuuri on todella kiinnostavaa ja heijastelee maan historian eri vaiheita. Vanha palatsialue Splitin vanhassakaupungissa esimerkiksi on sekoitus kaikkia mahdollisia aikakausia 200-luvulta 1900-luvulle. Monissa paikoissa saa varsinaisen historian oppitunnin vain tutkiskelemalla jotakin rakennusta tai korttelia. Pulassa näen useita esimerkkejä, joissa melkeinpä sama rakennus kantaa muistoja roomalaisajan palatsista, venetsialaista gotiikkaa, itävaltalaista jugendia, Mussolinin modernismia ja Titon ajan itäblokkiarkkitehtuuria.
En mielelläni yleistä, mutta kroaatit vaikuttavat todella ystävällisiltä. Kaikki joita kohtaan ovat erittäin avuliaita. Istun kahvilan ulkoterassilla äkillisen sadekuuron yllättäessä ja henkilökunta juoksuttaa salamannopeasti ilmaisen sadeviitan. Vuolaiden pahoittelujen kera saan myös 10 prosentin alennuksen laskusta. Ällistyttävää näin pohjoismaalaisittain – kyse oli kuitenkin vain sadepisaroista! Toisen kerran olen ostamassa pikku lähikaupasta hammastahnaa, kun kassahenkilö tiedustelee hienovaraisesti haluaisinko ehkä sittenkin paikallista merkkiä, joka maksaa vain neljänneksen valitsemani tuotteen hinnasta. Turistien huijausta ei täällä näköjään ainakaan harrasteta.
Kroatialainen ruoka on hyvin monipuolista. Keskieurooppalainen keittiö hallitsee sisämaassa, kala ja äyriäiset ovat yleisiä rannikoilla ja italialaiset vaikutteet ovat voimakkaimpia pohjoisessa. Ravintoloita ja vaatimattomampia konoba-ravintoloita on paljon, ja suhteellisen edullinen hintataso takaa että rahoilleen saa mainiota vastinetta. Matkan hienoimmat makuelämykset koen Istriassa, joka on Kroatian vastine Toscanalle. Heti ensimmäisenä aamuna osallistun tryffelinmaistajaisiin. Valkoinen tryffeli, metsän valkoinen kulta, on kaikkein hienointa, ja sen kilohinta voi nousta jopa 5000 euroon. Sittemmin tryffeliä tuleekin vastaan monellakin ravintolavisiitillä Istrian sisäosissa. Gastronomialla on näet merkittävä rooli vihreäksi Istriaksi kutsulla alueella (rannikko on sininen Istria). Makuelämykseni jatkuvat grappamaistajaisilla Buztsissa, viiden ruokalajin tryffelilounaalla Motuvunissa, oliiviöljyn maistelulla Ipsan perheen luona Livadessa, viininmaistajaisilla Stancija Meneghetti -viinitilalla.... Taidatte saada juonesta kiinni. Istria hemmottelee herkkusuita.
Tryffelinmaistajaiset
En ole katsonut Game of Thrones -sarjaa, mutta matkaseurani, valokuvaaja Toni on. Ja hän on aivan liekeissä. Opin, että Dubrovnik on sarjan King’s Landing eli Kuninkaansatama, Split on taas saanut olla sekä Meereen että Braavos. Tv-sarja on tuonut valtavasti matkailijoita erityisesti Dubrovnikiin, ja sen kuvauspaikkoihin voi tutustua myös erityisillä Game of Thrones -kierroksilla.
Itse asiassa lyhin matka linnuntietä Välimerelle taitaa viedä juuri Istrian niemimaalle. Istria on kauniisti kumpuilevaa vehreää maisemaa, viini- ja oliiviviljelyksiä, vuorenhuippuja ja romanttisia keskiaikaisia kaupunkeja, taidegallerioita ja ravintoloita, jotka loihtivat tryffeliherkkuja.
Istria on Kroatian vastine Toscanalle ja hieno paikka kierrellä. Jos valitset vain yhden paikan Istriassa, sanoisin että valitse Rovinj. Ja Motovun tietysti myös... Äläkä ohita Groznjania. Ja Pula on toki pakollinen. Siis parasta vain myöntää että Istrian-lomaan kannattaa ottaa vähän aikaa. Et tule katumaan.
Istrian tunnus on vuohi, joka on puoliksi vihreä ja puoliksi sininen. Se symboloi vihreää sisämaata ja sinistä rannikkoa. Ja juuri siinä Istrian ihanuus onkin. Voit nauttia upeista maisemista, vehreistä laaksoista ja sievistä vuoristokylistä, mutta et ole koskaan kaukana rannikosta ja kristallinkirkkaasta merestä.
Ja kas, olen taas siellä. Meressä.
