Matkat – Supetar

Nälän tai janon yllättäessä voit valita useista Supetarissa ja muissa saaren kylissä sijaitsevista ravintoloista ja baareista.

Ruoka ja juoma Kroatiassa

Kroatian ruokakulttuurilla on pitkä ja värikäs historia. Vihannekset, juurekset ja pavut ovat yhtä tärkeitä raaka-aineita kuin liha, kala ja äyriäiset. Useat ruokaperinteet ovat sekoittuneet vuosien varrella, ja aistittavissa on vaikutteita Italiasta, Unkarista ja Balkanilta. Italialaisvaikutteet ovat erityisen näkyviä Dalmatiassa, jossa lähes kaikissa ravintoloissa tarjoillaan pastaa, pizzaa ja valkosipulintuoksuisia äyriäisruokia.

Lounasaika on tavallisesti kello 11–15 ja päivällisaika noin kello 18 alkaen, mutta kroatialaiset itse syövät illallista mielellään myöhään, kuten italialaisetkin. Ravintolat suljetaan yleensä kello 23. Palvelumaksu on 10 prosenttia, eikä se yleensä sisälly laskuun. Juomarahan antaminen ei ole tapana, mutta jos olet erittäin tyytyväinen palveluun, voit antaa 5–10 prosenttia juomarahaa.

Cappuccino maksaa yleensä enintään noin 3–4 euroa, olut noin 4–6 euroa, lounaspizza noin 15 euroa ja kolmen ruokalajin illallinen keskitasoisessa ravintolassa noin 35 euroa. Annokset ovat suuria ja palvelu useimmiten hyvää.

Jos haluat maistaa tyypillistä dalmatialaista ruokaa, sinun kannattaa mennä aitoon konoba-ravintolaan. Parhaat niistä sijaitsevat yleensä hieman varsinaisen keskustan ulkopuolella, joten saatat joutua menemään niihin taksilla tai omalla autolla. Vastineeksi kuitenkin saat huolella laitettua, aitoa kotiruokaa ihastuttavassa kroatialaisessa ympäristössä. Paikalliset itse syövät usein juuri konoba-ravintoloissa, mikä on niille tietenkin hyvä suositus!

Mihin ravintolaan Dalmatiassa menetkin, lähes aina tarjolla on pastaa, pizzaa tai muita yksinkertaisia ruokalajeja. Useimmissa ravintoloissa tarjoillaan sekä liha- että kalaruokia. Huomaa, että perunat, ranskalaiset, riisi ja muut lisukkeet tilataan useimmiten erikseen. Ruuan kanssa syödään aina leipää, joka on kroaatiksi 'kruh'.

Lukuisat pizzeriat ovat yksinkertainen ja edullinen tapa nälän tyydyttämiseen. Ne muistuttavat paljon italialaisia pizzerioita, ja niissä tarjoillaan usein myös pastaa. Pieneen nälkään kannattaa etsiä pekaraa, joka on eräänlainen leipomo, ja syödä vaikkapa burek, joka on juustotäytteinen lehtitaikinaleivos, jota monet kroaatit syövät aamiaiseksi. Muita suosittuja pikaruokia ovat cevapcici (jauhelihavarras), pljeskavica (häränjauhelihapihvi) ja ražnjici (grillivarras, joka tarjoillaan vihannesten kera).

Kala ja äyriäiset

Sekä kala että äyriäiset ovat Dalmatiassa hyvin laadukkaita, ja niitä on useimpien ravintoloiden ruokalistoilla erilaisina versioina. Itämaiset vaikutteet näkyvät selkeästi rakkautena grillattuihin ruokiin. Kannattaa ehdottomasti maistaa grillattua meriahventa tai langustia sitruunalohkon ja raikkaan salaatin kanssa tarjoiltuna.

Oliiviöljy

Oliiviöljyä on vuosisatojen ajan käytetty sekä ruuanlaitossa että vaihtoehtoisena lääkkeenä. Dalmatiassa viljellään tietenkin oliiveja, ja leudon ilmaston sekä hedelmällisen maan ansiosta syntyy oliiviöljyä, jota pidetään yhtenä maailman maukkaimmista ja hienoimmista. Öljyä voi ostaa sekä marketeista että matkamuistomyymälöistä kauniissa pullossa. Jos ajat Hvar-saaren tai rannikon teillä, matkan varrella on pieniä kojuja ja maatiloja, jotka myyvät muun muassa oliiviöljyä edulliseen hintaan.

Pršut - ilmakuivattu kinkku

Pršut-kinkku on tunnettu paitsi maustaan, myös valmistustavastaan. Kaikki tapahtuu tarkasti tietyn tavan mukaan sikojen kasvatustavasta (rakkaudella) siihen, kuinka mausteet ja yrtit hierotaan lihaan ja kuinka liha kuivatetaan boratuulessa, joka on alueella puhaltava raikas pohjoistuuli. Kokeneet gastronomit voivat tunnistaa pršutin mausta, onko sikoja ruokittu "kotiruualla" vai rehulla. Pršutia tarjoillaan usein oliiviöljyssä säilötyn lampaanjuuston kera, ja sitä on useiden ravintoloiden ruokalistoilla. Katso lisää kohdasta "Dalmatialainen plitica".

Burek

Burek on ilmava lehtitaikinaleivos, jonka täytteenä voi olla esimerkiksi lihaa, juustoa, perunaa tai omenaa. Täydellinen välipala, jota saa useimmista leipomoista.

Pljeskavica

Häränlihasta ja chilistä valmistettu jauhelihapihvi, jota myydään pikaruuan tapaan. Ruokalaji on alun perin kotoisin Bosniasta.

Cevapcici

Jauheliharullia, joita tarjoillaan punasipulin ja ajvarin kera, usein vihannesten kanssa tai pitaleivän sisällä. Myös tämä herkku on alun perin Bosniasta.

Dalmatialainen plitica

Kroatialainen seisova pöytä pienkoossa. Tämän tilatessasi saat lautasen, jolla on oliiveja, pršutia, lampaanjuustoa, usein sardelleja ja kenties hieman fetajuustoa. Leipäpala kuuluu annokseen, ja lasillinen kylmää viiniä sopii loistavasti aterian kylkeen. Erinomainen valinta, jos on mielestäsi liian kuuma lämpimän ruuan nauttimiseen.

Peka

Lihaa ja vihanneksia sisältävä paistettu ruoka, joka paistetaan padassa tai syvässä uunivuoassa avotulella. Ruokalaji voi sisältää kalaa ja äyriäisiä, mustekalaa, lammasta, vasikkaa tai kanaa. Peruna ja sipuli ovat vakioaineksia, mutta muita juureksia voidaan käyttää saatavuuden mukaan. Peka täytyy usein tilata ravintolassa ennakkoon, koska ruuan paistaminen vaatii useita tunteja.

Buzara

Buzara on ruuan valmistustapa, joka sopii useille erilaisille äyriäisille. Buzara tarkoittaa, että ruuan pääainesosa valmistetaan voimakkaassa kastikkeessa, johon tulee viiniä, tomaattia, mausteita ja yrttejä. Joskus pelkkää kastiketta tarjoillaan pastan kanssa.

Pašticada

Eräänlainen lihapata, jota jotkut kuvailevan hapanimeläksi. Maku syntyy siitä, että lihan annetaan hautua pitkään matalalla lämpötilalla muun muassa viinin ja luumujen kera.

Mixed grill

Mixed grill -lajitelmaa saa useimmista ravintoloista. Makuelämys voi ravintolasta riippuen vaihdella mukiinmenevästä taivaalliseen. Erilaisia lihoja grillataan ja tarjoillaan sipulin, avjarin (paprikatahnan) ja usein myös ranskalaisten kera.

Risotto

Muistuttaa italialaista risottoa, mutta on koostumukseltaan hieman löysempää eikä aina sisällä juustoa. Risotto on loistava ja edullinen lounasruoka, jota saa lukemattomina eri vaihtoehtoina (esim. kasvis, äyriäiset, talon erikoinen) useimmista ravintoloista.

Juomat

Uutta maata ei opi tuntemaan ainoastaan matkustamalla ympäriinsä, vaan myös tutustumalla paikallisiin juomiin. Kroatiassa juomia nautitaan tavallisesti kavanassa tai kaficissa eli kahviloissa, jotka reunustavat kaupungin katuja ja toreja. Useimmat kahvilat avataan kello 6–7 aamulla, jotta töihin menijät voivat ostaa aamukahvinsa. Tavallinen sulkemisaika on noin kello 23, kesäisin joskus myöhemminkin. Kahvilakulttuuri on hyvin näkyvää, ja hinnat ovat suomalaista hintatasoa huokeammat. Huomaa, että kahviloissa ei yleensä tarjoilla ruokaa.

Kava – espressomainen kahvi, jota kroaatit itse tavallisesti juovat
Kava s mlijekom – kahvi maidolla
Kava sa šlagom – kahvi kermalla
Turska kava – turkkilainen kahvi, jossa on kahvinporot pohjalla
Caj – tee

Olut

Olutta eli pivoa juodaan Kroatiassa paljon. Useimmat paikalliset oluet ovat vaaleita lagereita, joista Karlovacko, Laško ja Ožujsko ovat tunnetuimmat merkit. Tomislav on tumma olut. Useita tunnettuja olutmerkkejä, kuten Tuborgia, Stellaa, Kaltenbergiä ja Carlsbergiä valmistetaan Kroatiassa lisenssillä, joten niitä on helposti saatavilla. Malo pivo eli pieni olut on yleensä 30 cl ja veliko pivo vastaa isoa tuoppia. Olut maksaa 3-5 euroa koosta ja merkistä riippuen. Toceno pivo tarkoitta hanaolutta, jota saa yleensä 20 cl, 30 cl ja 0,5 litran kokoisena. Kaksi kroatialaista olutpohjaista juomaa ovat radla (olutta ja Spriteä) ja dizel (olutta ja Coca Colaa).

Viini ja väkevät juomat

Paikallisia väkeviä alkoholijuomia ovat slivovits (luumuviina), viljamovka (päärynälikööri), medovina (hunajaviini) ja maraschino (zadarilainen kirsikkalikööri). Rakija on paikallista viinaa, jota myydään kotitekoisena vähän kaikkialla.